Kahdella jalalla kohti joulua

"Ortopediset" kengät

Yllättäen onkin vierähtänyt monta viikkoa ilman blogipäivitystä. Se kertoonee siitä, että kipsijakso meni tällä kertaa suhteellisen helposti. Ei erityisiä tapahtumia, kovasti vain pitkästymistä, kun suuri osa elämästä, esim. liikunta, oli tauolla. Muuten elelin aika paljon normielämää.

Kävin Töölön sairaalassa lääkärini tarkastuksessa viiden viikon kohdalla, ja hieman yllättäen sain jättää sekä kipsin että kepit pois. Tosin olin kyllä jo aiemmin alkanut jo kävellä kotosalla, mutta vain kipsillä ja vain muutaman metrin matkoja.

Nilkka on taas ihan ennallaan,
pohje noin 3cm kapeampi kuin toinen.

Lääkärini varmaan luotti jo toipumiskokemukseeni: pidän aina korkokenkiä, myös kotona, ja osaan (toivottavasti) varoa päkiäponnistusta kaikissa tilanteissa.

Toinen syy aikaiseen vapautukseen oli tämä kipsiajan liikkumattomuudesta tullut, jalkaterääni vaivaava hermosto - verenkierto-ongelma, joka on nyt taas pahentunut. Milloin varpaat ovat jääkylmät, milloin kuumottavat, ja väri vaihtelee sen mukaan. Vaikka jalkani eivät yleensä koskaan turpoa, nyt varpaita on alkanut vaivata sekin.

Parhaiten vaivaan auttaisi normaali liikkuminen - kävely, jossa pohjekin pääsisi mukaan - mutta se on vielä viikkojen, mahdollisesti kuukausien päässä.

Ja haava parantunut oikein hyvin.

Pitää keksiä siis muuta. Tähän mennessä ainakin jotain apua on ollut lentosukista, lymfahieronnansta ja pohkeen putkirullauksesta. Toki myös varvasjumppa on tehokasta: se auttaa myös parantamaan tasapainoa muuten vähän huterassa jalassa.

Kävely on surkeaa tällä hetkellä. Auttaa, kun tiesi, että sitä se tulee olemaan. Jalka ei mene kropan alle 90 asteen kulmaan, vaan on pidettävä sivulla tai edessä, ellei kenkiä ole. Tuttua. Tänään on tämmöistä, muutaman viikon päästä kaikki on jo helpompaa.

Odotettu salille paluu!

Palasin kuitenkin jo salille. Oli aika eri tunne hypätä kuntopyörän selkään viiden kuin yhdeksän viikon kipsiajan jälkeen! Nilkassa oli edelleen ihan hyvä pito, ja pyöräily sujui hyvin. Entistä enemmän kyseenalaistan noita pitkiä kipsijaksoja!

Crosstrainerin polkeminen sujuu myös hyvin, tosin käytän salilla nyt kiilakorkotennareita, jotka auttavat paljon.

Vanhasta repertuaarista on löytynyt muutamia, lähinnä verryttäviä jalkaliikkeitä: maastavetoa, glute bridgeä ja jalkalaitteita, jotka eivät paina nilkkaa tai käy pohkeeseen. Ja vain pieniä painoja.

Jänteenkasvatusjuomaa: proteiini-
jauhetta, glutamiinia, glysiiniä,
MSM:ää, kollageenia ja "kirsikkana"
mucumaa antamaan potkua
dopamiinituotannolle :)

Näillä eväillä kohti joulua, toivottavasti edelleen ilman lunta ja liukkautta.

Uutena vuotena leikkauksesta tulee kahdeksan viikkoa, jolloin kaikki jänteen solut ovat oletettavasti uusiutuneet. Siis aivan uusi akilles vuodeksi 2016.