torstai 13. marraskuuta 2014

Akilles paranee taas

Pari viikkoa on taas menty kepeillä. Alan olla niin tottunut, että välillä en edes muista muuta olevankaan. Olen käynyt liki joka päivä töissä, taksilla. Kaikki sujuu, toki tavaroiden kantaminen on hankalaa ja siihen tarvitsee töissäkin apua. Onneksi on lämmin syksy, ei vielä liukasta.

Mutta raskastahan tämä päälle on. Töiden lisäksi olen lähinnä nukkunut. En ole jaksanut edes jumppailla tai kepittää salille, kuten ekalla kierroksella. Ruokahalu on poissa, ja olen laihtunut parisen kiloa.

Nukun yöt ilman walkeria. Yöllä toistuu usein pelkouni, jossa jänne on taas katkennut. Aamulla varovasti kokeilen, onko jänne vielä yhtenäinen.

Ortopedi suositteli nilkan heiluttamista, mutta vain kädellä auttaen. Tämän pitäisi vähentää jänteen arpeetumista. Nilkka tuntuu voimakkaammalle kuin ensimmäisellä kerralla. Sen verran se ehti varmaan kuntoutua välillä. Vähän pelottaa kuitenkin, miten huonossa kunnossa se tulee olemaan lopuksi.

Jänne on nyt paksumman oloinen kuin kipsi hoidon jälkeen, vaikka sitä ei varsinaisesti paksunnettu, kuten joillekin tehdään. Kipsihoidon jälkeen jänteessä oli ohut, kasvanut pätkä, ja sen yläpuolella jonkinlainen arpi- tai kudosmöykkyinen paksumpi kohta. Ehkä siis varovaisesti varmempi olo jänteen kunnon suhteen.

Pohkeen ja jänteen kiinnityskohtaa särkee taas. Tuttu tunne myös kipsihoidon ajalta noin viikon 6-7 ajalta. Ilmeisesti hermoradat kasvavat tässä kohtaa.

Nyt pitäisi sitten ottaa yksi kantakorotus pois. Muistan miten inhottavalle se tuntuu, hieman pelottaa. Mutta huomenna on myös onnenpäivä: saa alkaa vähitellen kävelemään ilman keppejä. Ihana taas kantaa ihan itse jotain!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti