tiistai 2. joulukuuta 2014

Leikatun akilleksen ensiaskeleet - ja treeni!

Pari päivää vapaalla jalalla takana. Tunnelma: surkeahko. Kävely: hyvin vaikeaa. Seisominen: hyvin vaikeaa.

Akillestreeni
Nämä piristävät
Merkittävin ero kipsihoidon jälkeiseen aikaan on se, että jalka ei ole ollut 90-asteen kulmassa ennen walker-saappaasta luopumista. Sain ottaa saappaasta pois vain yhden kantakorokkeen. Näin olen jalka on edelleen hieman ojentunut eikä suostu kääntymään 90-asteen kulmaan. Käytännössä seison siis toinen jalka koko ajan hieman vartalon edessä.

Pelastus on kengät, joita käytän koko ajan, myös kotona. Parhaat ulkokengät minulle on nilkkurit, joissa pieni tukeva korko ja johon saan tungettua kaksi kantakoroketta. Nilkkurin saa myös hyvin auki, ettei jalkaa tarvitse tunkea tai vetää kengästä. Kotona käytän kiilakorkotennareita - naisilla on helppoa, kun valikoimaa on!

Kävelen pienen pieniä askelia ja yritän imitoida oikeaa kävelyä, mutta eihän siitä oikeastaan mitään tule. Kovin paljon jumppaa en ole tehnyt, ajattelin nyt aloittaa pelkillä nilkan heilutuksilla ja katsoa, miten ne toimivat yhdessä kävelyn kanssa - toipuuko vähitellen.

Tein kuitenkin enmmäisen jalkatreenin salilla. Kuntopyörällä ajo sujui tuttuun malliin. Muuten ohjelman on:

  • jalanojennuksia laitteessa
  • taaksepäin potkuja laitteessa (ns. pakarakone)
  • selänojennuksia laitteessa
  • lantionnostot, levytanko&painot lantion päällä
  • (maljakyykky penkille, kantapäiden alla paksuin levypaino).


Noilla liikkellä olen saanut käytyä reidet ja pakarat läpi ok ilman akillesongelmia. Jalan alaosa nyt jää odottelemaan parempia aikoja.

Ulkona liikkuminen ja treeneihin paluu piristävät, vaikka muuten tämä vammaisuus onkin raskasta - mutta väliaikaista. Toivottavasti Helsinki säilyy yhtä lumettomana vielä pitkään: ei liukkautta kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti